Kehon ja mielen välillä on jatkuva kahdensuuntainen yhteys. Kuulostaa ymmärrettävältä, että kehoa ei voi irrottaa mielestä tai mieltä kehosta, usein niiden välinen yhteys on kuitenkin heikentynyt. Toisaalta se on asia, jota on mahdollisuus vahvistaa ja joka tukee kokonaisvaltaisempaa hyvinvointiamme.
Usein tunteet tiedostetaan ajatuksissa ja mielen tasolla, ne kuitenkin ilmenevät myös kehossa ja muun muassa tunteiden tuntemiseen, kokemiseen ja purkamiseen keholliset keinot ovat merkityksellisiä. Kun tulee tietoiseksi kehon tuntemuksista, on niihin mahdollista vaikuttaa, jota myötä voi vaikuttaa myös siihen mitä mielessä on meneillään. Matallalla liitelevä mieli voi näkyä ryhdissä, ilmeissä ja jännityksinä kehossa. Toisaalta kehon kivut heijastuvat mieleen, voivat herättää huolta, heijastuen taas kehoon mm. jännityksinä. (Mielenterveystalo, 2022.) Onkin tärkeää kiinnittää huomiota sekä mielen, että kehon hyvinvointiin.
Keholliset tuntemukset ovat osa elämämme; jännitys tuntuu vatsassa, ahdistus painaa rintaa ja rakkaus voi tuntua lämpönä. Tunteiden kehollisuudesta voi lukea lisää Lauri Nummenmaan tutkimuksista (Glerean, Hari, Hietanen & Nummenmaa, 2013). Aivoliiton (2021) sivuilla tuodaan esiin, että hyvien ihmissuhteiden vaaliminen ja omien arvojen mukainen elämä vaikuttavat kehonkin hyvinvointiin sekä aivoterveyteen.
Kehon ja mielen yhteyden vahvistaminen on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, vaikkakaan ei vain läpihuutojuttu. Mielenkiinnon herääminen asian suuntaan on hyvä alku. Ymmärtämisen lisääminen kehon ja mielen yhteydestä sekä sen havainnointi mitä minussa tapahtuu on merkityksellistä. Ymmärryksen myötä itsetuntemus kasvaa.
Hidastaminen ja hellittäminen, olemisen harjoittelu tekemisen vastapainona luo mahdollisuuksia löytää rauhaa ja läsnäoloa. Tietoisuustaitojen harjoittelu ja niiden myötä avautuva läsnäolo kasvattaa tilaa kuulla kehon hienovaraisia viestejä. Se myös hiljalleen vahvistaa sisäistä turvallisuuden tunnetta, joka kasvaa kun hermostomme löytää kohti tasapainoisempaa tilaa. Mielen ja kehon heikentyneen yhteyden taustalla voi olla monia inhimillisiä syitä.
Miksi kehomieliyhteys on heikentynyt?
Ensimmäisenä tuntuu tärkeältä nostaa esiin, että yhteyden vähentyminen on yleistä ja korostaa, että se ei johdu ainoastaan yksilöstä. Hektinen yhteiskunta vaatimuksineen ja velvoitteineen luo kiirettä ja stressiä. Ulkoapäin tuleva ärsyketulva on jatkuvaa ainakin kaupungissa, kuten toisaalta myös kotisohvilla kännyköiden, läppäreiden ja television välityksellä. Ulkoiset ärsykkeet ovat koko ajan saatavilla ja omiaan vahvistamaan elämäämme pään tasolla, poissa tästä hetkestä. Hankalan olon tai vaikka tylsyyden hetkellä on helppo tarttua kännykkään käymättä läpi sitä mikä voisi olla tarpeen.
Taustalla vaikuttaa myös kasvuympäristö, se millaista tukea olemme matkan varrella saaneet tai mistä olemme jääneet paitsi. Muun muassa haastavien tunteiden kanssa yksin jääminen lapsena voi saada hermostomme ylivirittymään ja hermoston ja aivojen ylireagointi voi ilmetä normaaleissakin tapahtumissa pelkoina, hätänä tai stressinä. (Jääskinen, 2018.) Miksi kehossa haluaisi olla jos se ei tunnu turvalliselta?
Eletty elämä, erilaiset kohtaamiset ja traumaattiset tapahtumat jättävät jälkensä. Viisas keho on saattanut suojella meitä tilanteissa, jotka ovat olleet mielelle liikaa, esimerkiksi pakkaamalla sisäänsä tunteet, jonka myötä ne ovat jääneet kokematta. Erinäisistä syistä meille muodostuu tietynlaisia käytös- ja toimintamalleja, joista osa ei edistä hyvinvointiamme.
Omalla kohdalla tuttua on ollut suorittaminen, jatkuva tekeminen ja tunteiden älyllistäminen (tiedostamatta). Tunnetaitojen puute tunteiden kohtaamiseen on pitänyt liikkeellä äärirajoihin asti ja jatkuva tekeminen etäännyttänyt kehosta, jossa tunteet ovat. Kehon viestit vaativat hidastamista niiden äärelle. Tunteiden kokemisen sijaan hankalissa hetkissä on herännyt esimerkiksi kontrollointi, joka on saanut kireäksi niin oman kehon kuin mielen.
Epämääräinen paha olo tai ahdistus voi lähteä aukeamaan kun yhteys tähän hetkeen ja omaan kehoon lähtee rakentumaan. Yhteyden jälleenrakentaminen onkin todella tärkeää, sillä siellä taustalla piilee hyvinvoinnin lähde. Joskus tarpeen on psykologinen ammattiapu, hyvänä lisänä toimivat keholliset harjoitteet.
Miten kehomieliyhteyttä voi vahvistaa?
Hengitys on olennainen tekijä kehon ja mielen välillä, puhutaankin, että se on kuin ankkuri, joka tuo mielen tasolta takaisin kehoon eli läsnäolevaan hetkeen. Hengitystä voi alkaa huomioida arjessa. Havainnoida tilanteita, jolloin pidättää hengitystä ja mitä tapahtuu kun tietoisesti vapauttaa rauhallisen uloshengityksen. Martinin (2014) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena- teos on kattava tietopankki lempeästä lähestymisestä hengitykseen ja sen laajasta vaikutuksesta elämäämme.
Koska tunteet ovat kehollisia, asento jossa olemme viestii sanattomasti olotilastamme niin muille, mutta myös itsellemme ja aivoillemme. Asentoa muuttamalla voikin vaikuttaa omaan olotilaan. Konkreettisesti voi esimerkiksi havainnoida missä asennossa on kun mielen valtaa itsekritiikki tai ankarat ajatukset. Tai missä asennossa on kun vuorovaikutustilanteessa herää hankalia tuntemuksia ja meinaa reagoida. Kun hetkeen havahtuu, voi vuorostaan kokeilla venyttää itsensä pitkäksi tai vaikka lempeästi ravistella tai kiertää kehoa ja kuulostella tilannetta uusiksi. Silläkin on merkitystä missä asennossa työpäivämme vietämme. Jatkuvaa istumista on hyvä tauottaa kehoa liikuttelemalla. Liike on on hyväksi, muutama rauhallinen uloshengityskin on liikettä kehossa.
Myös luonnossa vietetty aika yhdistää meitä itseen ja ympäristöön. Sydänliiton (Ojala & Lindberg, 2020) sivuilla tuodaan esiin luonnon elvyttäviä vaikutuksia liittyen sydänterveyteen mm. stressitasojen laskun myötä. Luontoympäristön aistiminen ja luonnossa omiin tunteisiin ja ajatuksiin huomion kiinnittäminen lisää luonnon parantavia vaikutuksia.
Tietoisuustaito (mindfulness) harjoituksilla voi edistää mielen hyvinvointia niin luonnossa kuin missä tahansa muuallakin. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittaminen vahvistaa yhteyttä kehon ja mielen välillä, hengitys jälleen hyvänä ankkurina.
Myös jooga on yhteyttä kehon, mielen ja sydämen välillä. Erityisesti lempeä jooga ja yin-jooga, joissa on aikaa myös olla ja hellittää, ovat olleet tukena omalla matkallani. Tukeneet palautumista, vahvistaneet kehomieliyhteyttä. Lue lisää mindfulnessista ja joogasta muista blogiteksteistäni.
Kehollisesti uusia, oivaltavia ja hoitavia hetkiä olen myös saanut luovan tanssin, somaattisen liikkeen sekä Rosen-terapian myötä, jota voin lämpimästi suositella kokeilemaan. Jokaiselle meille löytyy omat tavat ja vaikka matka yhteyteen ei ole aina helppoa, on sen merkitys elämän arvoinen.
Lähteet:
Aivoliitto (2021). Aivoterveyttä arkeesi. Keho ja mieli. 29.3.2021. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/keho-ja-mieli/#d5f27b17.
Glerean, E., Hari, R. , Hietanen, J. & Nummenmaa, L., (2013). Bodily maps of emotions. Research article. 30.12.2013. https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1321664111
Jääskinen, A-M. (2018). Tunteet kehossa ja hermoston vaikutus- näin neurotiede vahvistaa tunnetaitojen kehittymisen turvallisessa vuorovaikutuksessa. Tunne & Taida. 21.4.2018. https://www.tunnejataida.fi/tunteet-kehossa-hermoston-tasot-tunnetaidot-neurotiede.
Mielenterveystalo (2022). Omahoito-ohjelma. 3. Kehon ja mielen yhteys. https://www.mielenterveystalo.fi/fi.
Mindfulness- tunnetaitovalmentajakoulutus. Mindfulness-tunnetaitoakatemia. 2022.
Ojala, M. & Lindberg, E. (2020). Luontoliikunnasta apua mielen ja kehon hyvinvointiin. Artikkeli. 21.9.2020. https://sydan.fi/fakta/luontoliikunnasta-apua-mielen-ja-kehon-hyvinvointiin/.
Liity Virtaustilan sisäpiiriin TÄÄLTÄ ja saat jatkossa lisää tietoa sekä harjoituksia kehomieliyhteyden vahvistamiseen.